Mitä tarkoittaa yritysvastuu?

Yritysvastuu on jo vakiintunut termi. Sitä käytetään kuvaamaan vastuullista yritystoimintaa, mikä huomioi eettiset ja kestävät tavat liiketoiminnassaan. Yhteiskuntavastuu kuvaa useimmiten yritysten merkittävää vaikutusta yhteiskunnassa ja sen huomioimista. Termi nostetaan usein esiin puhuttaessa työpaikkojen säilyvyydestä.

Yritysvastuu ei ole mikään uusi asia. Pinnalle se nousi kunnolla 80- ja 90-lukujen taitteessa, kun alettiin puhua kestävästä kehityksestä. Se on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan toimintatapoja, mitkä kattavat nykyiset tarpeet mutta eivät tuhoa tulevaisuuden resursseja.

Vastuullisen yrityksen toiminta jatkuu usein pidempään. Sillä on paremmat toimintaedellytykset ja se pyrkii vapaaehtoisesti toimimaan paremmin kuin laki edellyttää. Se huomioi omat vaikutuksensa ja sidosryhmiensä tarpeet ja odotukset. Vastuullinen yritys pyrkii hyödyntämään ja kehittämään toimintansa positiivisia vaikutuksia sekä vähentämään negatiiviset taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset. Yritys toimii eettisesti huolehtimalla myös yhteistyökumppaneidensa vastuullisuudesta sekä toimintojensa läpinäkyvyydestä. Se toimii laajuutensa mukaan niin paikallisia kuin globaaleja ratkaisuja kannustaen.

Yrityksen toiminta voi muuttua vastuullisemmaksi myös yhteiskunnan ja kuluttajien painostuksesta tai tapojen muutoksen myötä. Britannialainen vaatevalmistaja Burberry luopuu suojatun vaatemerkkinsä myymättä jääneiden vaatteiden polttamisesta. Kertakäyttökulutus ei enää iske ja käytettävien vaatteiden tuhlaus polttamalla ei enää ole yhteisten arvojen mukaista. Mennyttä alkaa myös olla turkisten arvostus pukeutumisen osana, sillä niille ei enää ole tarvetta kuten ennen ja turkiseläinten kasvatus on jatkuvan eettisen tarkastelun alla.

Miten yritysvastuu näkyi ennen ja mitä tarttui mukaan

Yritysvastuu terminä voi olla lähtöisin muutaman vuosikymmenen takaa, mutta vastuullinen yritystoiminta ei ole uusi asia. Itse asiassa monia vastuullisia toimintatapoja käytetään yhä. Esimerkiksi 1800-luvulla teollisuusyritykset tarjosivat työntekijöilleen asunnon, koulutuksen ja terveydenhuollon. Terveydenhuolto ei varmasti ollut yhtä hyvää kuin nykyään, mutta yhä useampi tarjoaa työntekijöilleen paremmat työterveyshuollot kuin mitä laki edellyttää.

60- ja 70-luvulla teollistumisen aiheuttamat ympäristö- ja terveyshaitat nostivat yritysvastuun jälleen puheenaiheeksi. 80-luvulla huomattiin, että laki ei riitä tilannetta helpottamaan ja yrityksiltä vaadittiin vastuuta aiheuttamistaan ympäristöhaitoista. Vastuu toiminnasta on yhä vahva. Yritys on velvollinen korvaamaan toimintansa tai laiminlyöntinsä aiheuttamat haitat.

90-luvulla alettiin kehittää yhteisiä käytäntöjä vastuulliseen toimintaan. Tällöin syntyivät erilaiset standardit, valvonnat ja tarkastukset omille toimialoille. Vastuullisuutta on vain painotettu yhä enemmän 2000-luvulle siirryttäessä. Maailma globalisoitui vauhdilla ja paljasti lukuisia epäkohtia. Näihin kuuluivat muun muassa halpatyömaiden olot, kehityksen vinoumat, korruptiot, kilpailu- ja kirjanpitoerot ja -rikkeet. Yrityksistä tuli näkyvä osa kansainvälistä politiikkaa, kun puututtiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja pyrittiin vaikuttamaan ilmastonmuutokseen. Maailman teollisuusalat alkoivat hieman yhtenäistyä, kun kokonaisia aloja kattavia hankkeita ja tavoitteita ryhdyttiin toteuttamaan.

Yrityksille tuli globalisoitumisen myötä myös enemmän yhteiskunnallista valtaa. Ne voivat korostaa yhteiskunnan epäkohtia ja viedä oman kulttuurinsa toimintatapoja mukanaan siirtäessään toimintaa toisiin maihin. Ei ole kuitenkaan mitään globaalia arvopohjaa, mikä ohjaisi yritysten toimintaa. Kansallisesti meillä voi olla yhtenäiset arvot, mutta kulttuurin ja historian vaikutus arvoihimme vaihtelee kansallisuutemme mukaan. Tarpeet ja arvot ovat erilaisia eikä yritys välttämättä osaa ottaa huomioon toimintansa vaikutusta muuttuvassa ja uudessa ympäristössä.

Kannattavuus vai eettisyys – yrityksen tasapainoilu

Yrityksen yhteiskuntavastuullinen toiminta ei suinkaan aina ole yritykselle rahallisesti kannattavin ratkaisu. Yritykset tasapainoilevatkin kannattavien ja eettisesti kestävien ratkaisujen välillä. Yritykset voivat siirtää tuotantoaan yhä sinne missä työlainsäädäntö on väljintä, parantaakseen kannattavuuttaan. Maailmassa ei ole yhtenäistä oikeusjärjestelmää ja säätelyä, joten toimipaikan vaihtuvuutta ei mikään estä. Toimintakulttuurit ovatkin hyvin monimuotoisia. On yrityksen oma valinta missä se päättää toimia ja miten.

Yhteiskuntarakenteet ja vastuut muuttuvat meillä Suomessakin. Julkinen ja yksityinen sektori lähentyvät koko ajan ja yritysten vastuut kasvavat niiden saadessa uusia vastuullisia toimialoja hoitaakseen. Yrityksetkin siis politisoituvat, mutta eivät ne itsessään pidä yhteiskuntaa tasa-arvoisena ja oikeudenmukaisena. Pikemminkin yritysvetoisessa yhteiskunnassa korostuisi taloudellinen hyvinvointi. Yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa sijoittajilleen ja omistajilleen. Yritys työllistää yrittäjän ja sen on tarkoitus elättää vähintään yrittäjä itse. Yrityksille kuuluu siis omaan toimintaansa liittyvä yhteiskunnallinen vastuu ihmisoikeuksista ja ekologisuudesta, ei koko yhteiskunnan pyörittäminen.