CSR eli corporate social responsibility tarkoittaa yritysten sosiaalista ja ekologista vastuuta osana toiminnassaan. Jokaisella yrityksellä on vaikutusta ympäristöönsä, niin sosiaalisesti kuin ekologisestikin. Siksi yrityksen olisi hyvä tiedostaa oma vaikutuksensa, sekä miten se pystyy tekemään vaikutuksestaan positiivisen. Positiivisella vaikutuksella ja vastuunotolla yritys saa myös positiivista arvostusta osakseen. Monet yritykset ovatkin keksineet hyvin luovia ja työntekijöitä kannustavia tapoja vastuunotossaan.

Yritysvastuu CSR

Yritysvastuu ei suinkaan ole uusi asia. Jo 1800-luvulla teollisuudenyritykset tarjosivat uusille työntekijöille asuntoja työpaikan lisäksi. Muuttamista helpottaakseen monet yritykset tarjoavat apua asunnonhankintaan vielä tänäkin päivänä. Ympäristötietoisuus alkoi kasvaa 60-luvulla ja 90-luvulla kehitettiin yrityksille globaalit standardit yhteiskuntavastuun raportointiin. Numerot eivät kuitenkaan saavuta niin paljoa kuin näkyvät teot.

Jotkin yritykset myöntävät työntekijöilleen palkallisia niin sanottuja CSR päiviä. Tarkoitus on, että noina päivinä työntekijät tekevät jotakin hyvää paikalliselle ympäristölle ja yhteiskunnalle. Se voi olla mitä vain roskien keruusta, vapaaehtoistyöhön, vierailua ja virikkeellistämistä hoivalaitoksissa tai lastenkodeissa. Ihan mitä vain henkilöstö tai firma keksii. Yksi esimerkki yritys on Unibet, joka myöntää työntekijöilleen kolme palkallista CSR päivää vuodessa.

Miksi yritykset sitten panostaisivat yhteiskunnalliseen vastuuseen, jos työntekijät ovat poissa työpaikalta tai se aiheuttaa lisäkustannuksia? Koska se kannattaa! Yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti ja ympäristöä kehittävästi toimiva yritys sitouttaa paremmin työntekijänsä, kumppaninsa ja asiakkaansa. Työntekijät työskentelevät mieluummin yrityksillä jotka toimivat yhteisten arvojen mukaan ja tekevät hyvää. Toiminta on siis vastavuoroista. Kun annat paljon, saat paljon. Yrityksillä on voima kehittää ja muuttaa maailmaa.

Esimerkkejä yritysten CSR toimien vaikutuksista

CSR työn ansiosta on tehty paljon hyvää. Googlen Loon projektilla luotiin satelliittiverkosto, jolla annettiin mahdollisuus internettiin 4,1 biljoonalle ihmiselle! Jalkinekauppa Toms lahjoittaa jokaista myytyä kenkäparia kohden parin niitä tarvitsevalle. Lahjoitettuja kenkiä on kuljetettu erityisesti pulaa näkeviin maihin. Tällä tavalla on suojeltu jopa yli 2 miljoona lasta saamasta loisia, jotka tarttuvat paljain jaloin kulkemisesta likaisessa maaperässä.

Iso-Britannian supermarketketju Asda halusi puuttua ruokahävikkiin. Se laittoikin myyntiin ns. epätäydellisiä eli ei standardin mukaisia vihanneksia 30 % alennuksella. Näin pienet tai käyrät vihannekset eivät päädy hävikkiin, vaan ne hyödynnetään ja viljelijäkin saa tuloja. Suomessakin on tuotu esiin käyrien porkkanoiden ja kurkkujen hävikkiä ja niiden hyödyntämistä.

Kaikille tuttu Ikea aloitti myös pakolaisia koskevan kampanjan. Valoisampaa tulevaisuutta pakolaisille lähdettiin kehittämään Syyrian pakolaisille Jordanian leirille. Ikean avulla sinne saatiin aurinkokennoja, joilla saatiin sähköä jopa 20 000 pakolaisen saataville.

Alkoholivalmistaja Heineken taas kampanjoi rattijuopumusta vastaan ja käyttää mainosvarojaan vastuullisen juomisen mainontaan.

Suomalaista yritysvastuuta

Yritysvastuun näyttäminen on myös Suomessa positiivinen ilmiö. Meillä kierrätetään melko hyvin, mutta yritykset voivat näyttää vastuutaan ja kehittämisen kohteita monella tapaa. Työttömyyden ollessa jatkuva puheenaihe ja työllistymisen olevan yksilöille hankalaa, herätti huomiota anonyymi rekrytointi. Anonyymirekrytointi tarkoittaa sitä, että hakijasta selviää vain osaaminen ja koulutus. Haastattelija ei siis tiedä hakijan sukupuolta tai ulkonäköä. Menetelmää kehutaan tasa-arvoiseksi, sillä hakijasta ei muodostu ennakkoon mielikuvia ulkonäön tai sukupuolen perusteella.

Monet suomalaiset yritykset tarjoavat uusille työntekijöille taloon tulobonuksen tai muuttoapua, esimerkiksi uuden asunnon etsintään. Näin yritys omilla toimillaan voi tuoda paikkakunnalle uusia asukkaita ja veronmaksajia. Osa yrityksistä haluaa auttaa työntekijöitään henkilökohtaisemmin. Metallikomponentteja maksava Meconet maksoi työntekijöidensä pikavipit pois ja kehitti työntekijöiden kanssa oman velkasopimuksen. Tarkoituksena oli katkaista velkakierre ja parantaa työntekijän tilannetta. Arkaluontoisen asian kanssa täytyy olla taitava, ettei pahenna häpeää vaan tilanne ratkeaa. Yritys tekee työntekijälleen hyvää. Velkakierre katkeaa, taloudellinen tilanne ja stressi helpottaa, joten työntekijän on parempi olla. Tämä parantunut olo näkyy myös työpaikalla ja työnteossa, mikä taas on yritykselle helpotus. Velkasopimuksia on monenlaisia, mutta pikavippien lamaannuttama työntekijä ei palvele ketään. Tällainen yrityksen tarjoama ratkaisu on yhteiskunnallisestikin kannattava. Työntekijä pärjää ja pysyy työelämässä.